lauantai 26. tammikuuta 2013

Jääkiekko humua..

...ja "vaimo" istuu kotona.

Hyvin, hyvin usein lauantait ja sunnuntait kuluu sillä, että ukkoni on jäähallilla. Ja välillä minulle valtaa ahdistus ja kuristus kaulaan siitä, etten istu siellä kannustamassa.
En vain jotenkin näe itseäni tuomaria ohjeistavana, puusilmää huutavana ja mielettömänä -maalia pojat maalia, huutavana vaimokkeena.
Tosin, jos minä sinne menen. Kädet hikoaa, pylly ei meinaa pysyä penkissä ja herkästi jännittävissä tilanteissa päästän suustani sellaisia säälittäviä pieniä ulvahduksia . Sitä jos mitä muut katsojat tuijottaa :D Ja olenpa täällä kotona kuullutkin, että eipä sielä ole kuulemma mitään katsomista ;)

Ennen pidin siitä, että pelit olivat yleensä aikaisin päivällä. Oli sitten illalla aikaa touhuilla yhdessä ja käydä vaikka jossain. Nyt muutamina kertoina pelit ovat olleet niin myöhään, ettei lauantai-iltaisin olla juurikaan nähty :(

Olisihan siinä pientä yhteishengen meininkiä, jos sielä hallilla istuisin istuinlämmittimen kanssa. Meidän perheessä kun jääkiekko hommat on ollut ihan iskästä lähtien siirtyen veljeeni ja yritin se minäkin joskus :D Ehkäpä sen takia juuri tuntuu, että hallilla on joskus tullut vietettyä ihan tarpeeksi aikaa ja nyt se innostus meinaa olla vähän hukkateillä.

Onneksi olin kuitenkin meidän alkuaikoina innostunut katselemaan niitä pelejä, jos se vähän tasapainottaa tätä nykyään arkista arkea valloittavaa aikaa.

Välillä tietysti pitää käydä katsomassa kun se ukko vetäisee maalivahdin vermeet päälle! Ai että ;)
Että eihän tästä nyt sitten oikeestaan tarviikkaan potea syyllisyyttä, eihän? :D

Iltaa siis odotellen että saan sen sieltä kotiin. Jos vaikka tänään tulisi hyviä tuloksiakin mukana:) Tsemppiä beibe tätä kautta! heh :)

p.s kuva ei taaskaan liity tähän mitenkään, onpahan jotain piristettä..

Vuonna 2010- Peppi pieni kissavauva muutaman päivän ikäisenä <3

2 kommenttia:

  1. Hi! thank you very very very much! ;) Yes i'm following you. You have also cute blog, i really like your style!

    VastaaPoista